Punajuuren taimien alkukehitys on hidasta. Sen naatti ei kehity peittäväksi kuten sokerijuurikkaan, vaan lajikkeesta riippuen voi olla hyvinkin vaatimaton (esimerkiksi Pablo). Punajuurikkaalla rikkakasvintorjunnassa onnistuminen on satotuloksen kannalta vielä ratkaisevampaa kuin sokerijuurikkaalla. Punajuuren peltoviljelyssä rikkakasvit torjutaan kasvukauden alkupuolella yleensä kemiallisesti ja torjuntaa täydennetään kasvun edetessä harauksin siihen asti kuin se on mahdollista kasvuston sulkeutumisen vuoksi.

Tulevaisuudessa herbisidivalikoima todennäköisesti tulee kapenemaan ja tukijärjestelmät suosivat mekaanista torjuntaa. Alkukesästä kemiallinen torjunta ja/tai liekitykset ja kylvön ajoitus tulevat kysymykseen, jos pyritään vähentämään herbisidikuormaa. Punajuurikas kestää useimpia sokerijuurikkaalle hyväksyttyjä rikkakasvin torjunta-aineita, mutta on kuitenkin esimerkiksi sokerijuurikasta arempi polttovioituksille.

Punajuuren siemenrikkakasvien torjuntaan on nykyisin hyväksytty useat sokerijuurikkaallekin hyväksytyt tehoaineet. Punajuurikkaalla kannattaa yleensä käyttää kahden ruiskutuksen ohjelmaa, joka on punajuurikkaalle hellävaraisempi ja rikkakasveja vastaan tehokkaampi kuin kertaruiskutus. Kahta useampaa ruiskutuskertaa ei punajuurikkaalla suositella lyhyehkön kasvuajan ja jäämäriskin takia, vaikka orvokit ja tattaret kestävät punajuuren kemiallista torjuntaa.

Punajuurikkaan ensimmäinen rikkakasviruiskutus tehdään, kun rikkakasvit ovat sirkkalehtiasteella tai viimeistään, kun rikkakasvien kasvulehdet ovat juuri näkyvissä. Toinen ruiskutus tehdään, kun uudet rikkakasvit ovat taas samalla kehitysasteella.

Tarkastele sopivia torjunta-aineita Tukesin sivuilta https://www.kemidigi.fi/kirjaudu

Aiemmassa tämän IPM-oppaan versiossa 1.0.  oli suorat linkit Kasvinsuojeluainerekisteriin asianomaisen torjunta-ainevalmisteen käyttöselosteeseen. Linkeistä on nyt luovuttu, koska meillä jäi yli 500 linkkiä ”vanhoiksi”, kun Tukesin sivuja uudistettiin.

Punajuuri itää noin 12-21vrk ja kilpailee sekin melko huonosti nopeasti taimettuvia rikkakasveja vastaan. Kuva: Marja Aaltonen, Luke

Punajuuri on herkkä rikkakasvihävitteiden polttovioitukselle varsinkin helteisellä säällä. Kuva: Luken arkisto

Harauksella voidaan torjua rikkakasveja punajuurikasmaan riviväleistä. Haraus on hyvä keino täydentää kemiallisen rikkakasvintorjunnan torjuntatulosta ja uuden ympäristökorvausohjelman mukaan se on suositeltavaakin. Harausta ei kannata aloittaa ennen kuin yli viikko on kulunut siemenrikkakasvien torjuntaruiskutuksesta , jotta aineet ovat ehtineet kunnolla tehota. Tarvittaessa haraus voidaan siis uusia aina siihen saakka kunnes punajuuren naatti alkaa peittää rivivälit. Kestorikkakasvien torjunnan lähtökohtana kannattaa pitää sitä, että ne olisi hävitetty pellosta mahdollisimman vähiin jo esikasvien viljelyn yhteydessä. Sama pätee juolavehnän torjuntaan. Toki juolavehnän valikoivaan torjuntaan löytyy kemiallisia vaihtoehtoja punajuuren viljelyvuonnakin, mutta punajuurikkaalla juolavehnän torjunnassa käytetään vain kertakäsittelyä. Tehoaineella kvitsalofoppi-P-etyyli on punajuuren viljelyssä 110 vrk varoaika (Tarkista KemiDigistä), joten käyttö on sangen vaikeaa ottaen huomioon punajuuren suhteellisen lyhyen kasvuaikavaatimuksen (noin 70 – 115 vrk viljelytekniikasta ja katteista riippuen).

RoboCrop-automaattiharoja on tullut kokeiluun ja käyttöönkin meillä. Kuva:Marja Aaltonen, Luke

Liian tiheä kylvö aiheuttaa epämuotoisuutta, koska kasvutilaa ei ole tarpeeksi.

 

Ohdakkeet ja muut monivuotiset rikkakasvit sekä juolavehnää pyritään hävittämään lohkolta viljelykierron muiden kasvien viljelyn aikana. Kuva: Luken arkisto