Peltolude on ruskehtavan vihreä, nopealiikkeinen, lyhyitä lentopyrähdyksiä tekevä tuhohyönteinen. Lude imee kasvien solunestettä ravinnokseen. Jos imentä kohdistuu punajuurikkaan kasvupisteeseen, taimen ollessa sirkkalehtiasteella, kasvupiste vioittuu tai tuhoutuu. Kasvupisteen tuhoutuminen hidastaa punajuurikkaan kehitystä. Vioittuneista yksilöistä kehittyy myöhemmin moninaattisia ja pieniä punajuurikkaita. Luteiden tarkkailuun voidaan käyttää liimapyydyksiä. Niitä asennetaan pellolle lohkon koosta riippuen 3 – 5 kpl, yksi keskelle muut reunoille.
Varsinaisia torjuntakynnyksiä luteelle ei ole määritelty. Ansojen käyttö voi auttaa torjunnan (ruiskutusten) aloituksessa ja uusintatarpeen määrittämisessä, mutta niiden varaan torjunnan aloittamista ei yksinomaan kannata jättää.
Luteiden torjuntaan käytetään pyretroidivalmisteita. Ludevaara on suurin toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupuolella, varsinkin jos sää on lämmin. Metsäpellot ovat alttiimpia ludetuhoille.
Juurikaskärpänen
Juurikaskärpänen on huonekärpästä hieman pienempi harmahtava hyönteinen, joka lentää punajuurikasmaille kesäkuun alusta alkaen. Se munii lehtien alapinnoille ryhmän valkeita munia, joista kuoriutuvat toukat kaivautuvat lehden sisään ja syövät lehden sisäosan solukkoa muodostaen samalla käytäviä eli miinoja. Punajuurikkaalla seurataan munien ilmestymistä lehtien alapinnoille sekä toukkien käytävien ilmestymistä lehtiin. Torjuntaruiskutus on ajankohtaista, kun ensimmäiset miinat todetaan punajuurikkaiden lehdissä. Torjuntaan ovat sallittuja osa pyretroidija pyretriinivalmisteista.
Koiperhosten biologiseen torjuntaan punajuurella on mahdollista käyttää Bacillus thuringiensis bakteeria sisältävää Turex 50 WP -valmistetta.
Etanoiden torjuntaan voidaan käyttää Sluxx HP -valmistetta (rautafosfaatti 30 g/kg) ohjeen mukaan.
Juurikaskärpänen. Kuva: Sirpa Kurppa, Luke
Juurikaskärpäsen munia. Kuva: Sirpa Kurppa, Luke
Tervettä punajuuren naatistoa. Kuva: Marja Aaltonen, Luke