Punajuuren lannoitus ja typpi
Lannoitustarpeen suunnittelun perustana tulee aina olla enintään 5 vuotta vanha viljavuustutkimus.
Punajuuri ei tarvitse voimakasta typpilannoitusta sadonmuodostukseen. Kylvötiheys ja sopiva typpilannoitus sekä tarpeen mukainen kastelu ovat työkaluja sadon laadun hallintaan.
Liukoisen typen määrä mitataan keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoitusta. Viime vuosina, 2000 alkuvuosista mittaukseen käytettiin Yaran typpisalkkua, joka nyt on korvautunut muilla menetelmillä. https://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut/yara-checkit/ jahttps://www.yara.fi/lannoitus/tyokalut/ Löytyvät YaraN-sensor tai satelliittikuvien kautta tehtävät arviot, joita on jo jonkin verran käytössä peltopuolella. Yaran palvelut on pääasiassa tehty eurooppalaisen aineiston avulla ja yleensä yhteys suomalaiseen tuotantoon on hyvä, mutta omaa harkintaa viljelijän pitää luonnollisesti käyttää täällä enemmän kuin esim. Saksassa. Vihannesten kohdalla ongelma on sama niin Euroopassa kuin Suomessa eli viljelypinta-alat ovat pienet verrattuna viljaan ja rehukasveihin, jolloin tietoa kertyy vähemmän ja kehittäjät panostavat puutarhakasveihin myös vähemmän kuin viljakasveihin (SALO, T. 2022). Maa-analyysit ja kasvianalyysit MegaLabin kautta ovat sitten varmempaa mutta työläämpää tietojen hankintaa omien lohkojen typpitilanteesta.
Typpilannoitustaulukossa on esitetty viitteellisiä maan liukoisen typen pitoisuuksia kasvukaudella viikoittain. Lukujen avulla voit seurata typen riittävyyttä sadonmuodostuksen kannalta. Lisälannoitus on ajankohtainen, kun määritelty liukoinen typpi on alle viitteellisen pitoisuuden ja lähestyy puskuritasoa. Kokonaistypen käyttömääräksi suositellaankin korkeintaan 120 kg/ha.
Typen lannoitustarvetta laskettaessa huomioidaan maasta vapautuva typpi (maalaji ja multavuus), esikasvin typpilannoitusvaikutus ja esikasville mahdollisesti annetun karjanlannan vaikutus. – Suuri osa punajuurikkaan viljelystä on sopimustuotantoa, johon myös sadon ostajapuoli voi ehdottaa lisäehtoja.