Kastelun avulla saadaan porkkanasta hyviä satoja sellaisinakin kesinä, joihin liittyy poikkeuksellisen pitkiä poutakausia. Kastelun tarve tulee ensin karkeilla hiedoilla, jotka muuten ovat erinomaisia porkkanamaita.
Sadetuskalustoa on tarjolla monenlaista. Perinteinen käsin siirreltävä putkikalusto sadettimineen sopii porkkanan kasteluun pienemmille pinta-aloille, koska laitteiden käyttö vaatii suuria työpanoksia.
Sadetuskoneet ovat nykyaikaiseen mittavaan porkkananviljelyyn sopivia. Keväällä niiden käytön rajoituksena saattaa olla sadetuksen rajuus, kun isolla vesitykillä sadetetaan hienon hietamaan juuri taimettuneita hentoja porkkanoita. Myöhemmin kesällä sadetuskoneet pääsevät hyvin oikeuksiinsa isoilla porkkanapelloilla.
Ramppisadettimet ovat meillä uudempia tulokkaita vihannesmaille. Ramppisadettimien etuna on se, että niillä voidaan keväällä tarvittaessa antaa porkkanamaalle hellävaraisesti niin sanottua idätyssadetusta.
Porkkanamaan sadetukseen kevätkesästä ei ole kiirettä, jos taimettuminen on tapahtunut hyvin. Porkkanan pääjuurella on erinomainen kyky hakeutua hyvinkin nopeasti syvälle, kosteutta kohti. Se edesauttaa pitkien, hyvämuotoisten porkkanoiden syntyä. Sen sijaan jos porkkanamaan pintakerrosta kevätkesästä sadetuksin pidetään kosteana, muodostuu juuristosta pinnallinen, porkkanoista lyhyitä ja helposti haaroittuneita.
Jos kesä jatkuu poikkeuksellisen kuivana ja lämpimänä, on porkkanamaan sadetuksiin ryhdyttävä. 30 millimetrin kertasadetus on hyvä yleisohje. Ilta, yö ja aamuvarhainen on sadetuksen hyötysuhteen kannalta edullisinta vuorokaudenaikaa. Alle 20 millin sadetusten hyöty jää vähäiseksi etenkin karkeilla kivennäismailla hellepäivinä.
Yli 40 millin kertasadetuksissa haitaksi voivat nousta pellon pinnan eroosio ja liettymisriski. Mikäli lohkolla on porkkanakärpäsiä, ei sadetusta kannata ajoittaa lentohuipun aikaan eikä sitä seuraavaan viikkoon, koska kuivuus tappaa yli 90 % toukista.
