Porkkana kilpailee rikkakasvien kanssa erittäin heikosti hidaskasvuisuutensa ja heikon peittävyytensä takia. Tehokas rikkakasvien torjunta on siten koko viljelytuloksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Torjunnan suunnittelussa kannattaa painottaa jo esikasveilta tapahtuvaa rikkakasvintorjuntaa. Myös rikkakasvihavainnot viljelijän tulisi tehdä jo porkkanaa edeltäviltä viljelykasveilta, jotta torjunta-aineen ja -menetelmän valinta olisi oikea rikkakasvilajistoon nähden. Muistiinpanoista saadaan tukea, kun suunnitellaan seuraavan kasvukauden rikkakasvitorjuntaa.
Sallittujen aineiden yksittäisellä, perättäisellä, jaetulla käytöllä tai tankkiseoskäytöllä saadaan useimmiten hyvä torjuntatulos. Viljelykiertoa ja rikkakasvien torjuntaohjelmia suunnitellessa pitää huomioida myös tiettyjen rikkakasvihävitteiden käyttöä koskevat käytön rajoitukset. Usein saman tehoaineen käyttö peräkkäisinä vuosina on kielletty tehoaineiden hitaan hajoamisen vuoksi. Lisäksi pohjavesirajoitukset rajoittavat joidenkin valmisteiden valintaa, ja rantojen läheisyydessä vesistörajoitukset rajoittavat joidenkin valmisteiden käyttöä.
Kestorikkakasvien torjunnan lähtökohtana kannatta pitää sitä, että ne olisi hävitetty pellosta mahdollisimman vähiin jo esikasvien viljelyn yhteydessä. Juolavehnän torjuntaan löytyy kuitenkin useita kemiallisia vaihtoehtoja porkkanan viljelyvuonnakin.
Integroidussa rikkakasvien torjunnassa hyödynnetään monipuolisesti eri rikkakasvien torjuntamenetelmiä. Kemiallista torjuntaa pyritään korvaamaan mahdollisuuksien mukaan harauksilla, multaamalla ja viljelykierron avulla.