Porkkanamaan muokkaus aloitetaan yleisimmin kevätkynnöllä. Se nopeuttaa maan pintakerroksen lämpenemistä etenkin hietamailla. Eloperäisille maille on eri käytäntöjä. Kynnön jälkeiseen kylvömuokkaukseen lähdetään, kun maan pinta on sopivasti kuivahtanut. Varsinkin kuivalla kevätsäällä muokkaukseen ja kylvölle lähdön kanssa kannatta olla tarkkana, jotta pellon pinta ei ehdi kuivua liikaa itämiskosteuden kannalta. Kylvömuokkauksen tavoitteena on riittävän tasainen ja sopivan tiivis kylvöalusta, jolloin maan itämisolosuhteet olisivat mahdollisimman optimaaliset.

Harjuviljelyssä muokkaus tehdään useimmiten jyrsimellä. Ainakin tehdasvalmisteisissa harjuntekolaitteissa jyrsintä ja harju tulevat valmiiksi yleensä yhdellä ajokerralla. Yhdistelmään voidaan kytkeä vielä kylvöyksikkö, jolloin myös kylvö tapahtuu samalla ajokerralla. Tietyillä karkeilla mailla saattaa tuulieroosio muodostua ongelmaksi tuhoamalla porkkanan taimia. Ongelman ehkäisemiseksi on kokeiltu menestyksekkäästi suoraan kynnökselle tapahtuvaa porkkanan kylvöä. Ideana on, että kevätkynnetty maa säilyttää kokkaremaisen rakenteensa eivätkä hiekanmurut ala liikkua tuulen mukana ja pääse vioittamaan pieniä porkkanan taimia. Porkkanalla on koemielessä kokeiltu myös syyskylvöä.

Kokonaan kynnöstä on luovuttu, kun muokkaus tehdään lapiorullajyrsimellä. Pellon pinta on silloin joko koskematon tai syksyllä kevytmuokattu edellisen vuoden sadonkorjuun jäljiltä. Ennen muokkausta lannoitteet levitetään hajalle pellon pintaan. Sen jälkeen muokkaus tapahtuu lapiorullajyrsimellä. Valmis kylvöalusta tulee yhdellä ajokerralla. Jos kylvöyksiköt on kytketty jyrsimen perään, ei kylvökään vaadi silloin toista ajokertaa.

Porkkanapellon syvämuokkausta. Kuva: Marja Aaltonen, Luke