Sadetusmahdollisuutta pidetään nykyään perunanviljelyssä välttämättömänä.
Sadetus tehostaa perunan oikea-aikaista ja keskeytymätöntä ravinteidenottoa. Sadetuksen järjestämisessä on tärkeää löytää kulloinkin oikea aloitushetki, kertasadetusmäärä sekä sadetusväIi. Nyrkkisääntönä on, että vähän kerralla tihein välein on parempi kuin paljon ja harvoin. Maa on kuitenkin kasteltava kunnolla koko juuristokerroksesta. Näin turvataan sadon laatua ja vältetään ravinteiden huuhtoutumista. Hieta- ja multamailla ei sadetustarvetta ole niin kauan, kun keskellä penkkiä otetun maan pystyy puristamaan kourassa koossa pysyväksi palloksi.
Kertasadetusmääristä on seuraavanlaisia suosituksia:
- karkea hieta (vähämultainen) 15 – 20 mm
- hieta, karkea hieta (runsasmultainen) 20 – 25 mm
- hieta (runsasmultainen), hieno hieta,
- multamaat 25 – 30 mm
Sadetuskertojen välisen ajan sadetusmäärän tulisi perustua perunan käyttämään vesimäärään ja haihduntaan. Kun kasvusto on peittävä, heinäkuun alkupuolella, perunakasvuston haihdunta on 2 – 5 mm/vrk.
Sadetus on oikein ajoitettuna ainoa hyvä ruventorjuntakeino. Tasaisen kosteassa harmaahilseen tartuntariski on pienempi, mutta kosteus voi lisätä maltokaariviruksen ja perunaruton tartuntavaaraa.
Sadetuksen käyttö lisää vaatimusta oikea-aikaisesta rikkakasvien torjunnasta ja sopivasta torjuntamenetelmästä. Riviviljelyssä rikkakasvit ottavat herkästi ylivallan etenkin kun maanpinnan kosteus lisää rikkakasvien taimettumista ja kasvua.
