PALSTERNAKKA (Pastinaca sativa)
Palsternakka on ikivanha viljelykasvi. Nykyään se tunnetaan lähinnä liemijuureksena, mutta aiemmin se oli keskeinen osa euraasialaista ruokakulttuuria. Pari sataa vuotta sitten perunan yleistyminen syrjäytti sen viljelyä, samoin myös porkkanan suosion kasvu painoi palsternakan viljelyintoa alaspäin. Villiintyneenä palsternakkaa näkee kasvavan vielä nykyäänkin varsinkin vanhoissa viljelypaikoissa. Tämä on ikään kuin muistutus siitä, että sen viljely on joskus ollut laajempaakin. Villipalsternakan juuret olivat alunperin ohuita. Ihminen kuitenkin suosi paksujuurisia ja täyteläisiä tyyppejä. Palsternakan juuri on ravitsemuksellisesti arvokas. Sen maku on aromikas ja vahva. Lisäksi kasvi kestää hyvin kylmää. ”Nakka ” käyttää syksyn viimeisetkin päivät juurimassan kasvattamiseen.
Luonnossa kasvaneet villipalsternakan juuret olivat ohuita, mutta ihminen ryhtyi suosimaan paksujuurisia ja täyteläisiä tyyppejä, joiden siemeniä kerättiin talteen. Joskus kukkaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena kuten porkkanallakin on asian laita. Tällöin palsternakan juuri puutuu ja surkastuu, kun kasvi on käyttänyt energiavarannon.
Joskus kukkaan virittyminen voi tapahtua jo ensimmäisenä kasvukautena kuten porkkanallakin on asian laita. Tällöin palsternakan juuri puutuu ja surkastuu, kun kasvi on käyttänyt energiavarannon kukinnon muodostukseen ja siementen tuottamiseen. Palsternakan lehtiin ei pitäisi koskea ilman suojakäsineitä, sillä lehdissä on alkaloideja, jotka aiheuttavat herkkäihoisille ihottumaa etenkin auringonpaisteessa.
Lähisukulaisensa porkkanan tavoin palsternakka kuuluu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae), kuten myös monet muut niin sanotut vihannesmausteemme: tilli, kirveli, kumina, fenkoli, sellerit ja liperi esimerkkeinä mainittakoon.
Kasvuaika pitkä
Palsternakka vaatii hyvin pitkän kasvuajan. Kasvin kasvu kiihtyy vasta syyskesällä, jolloin kasvi alkaa kerätä varastohiilihydraatteja juuriosaan päivänpituuden alkaessa lyhetä. Niin ikään itäminen voi olla aikaisin keväällä sangen hidasta, mikäli maa kylvökerroksessa on vielä kovin viileää. Tutkimusten mukaan noin + 5 C asteessa taimettumiseen voi kulua aikaa lähes kaksi kuukautta. Jos maan lämpötila on + 10 C astetta taimettuminen tapahtuu noin kuukaudessa.
Palsternakka ei kasvun päästyä käytiin ole kuitenkaan mikään kuuman ja kuivan ilmanalan kasvi, vaan viihtyy hyvin viileässä ja kosteassa kesäsäässä. Koska kasvuaika lähentelee aikaisillakin lajikkeilla 130-140 vuorokautta, on viljely ”nakan” sopimustuotannossa rajoittunut lähinnä maamme eteläosien rannikkoseudulle, jossa palsternakkaa päästään kylvämään mahdollisimman aikaisin keväällä.
Juurikasvina palsternakka ei sinänsä sovellu kovin hyvin pottitaimeksi, sillä kaikki juurten kasvua rajoittavat elementit voivat aiheuttaa muotovirheitä juurekseen. Palsternakan kohdalla ongelma on sama kuin, jos porkkanaa yrittäisi viljellä taimista. Mikäli taimikasvatusta aiotaan yrittää, tulee potin olla riittävän suuri ja istutus tehdä avomaalle varhaisessa vaiheessa, kun juuret ovat vielä pieniä, mutta paakku pysyy koossa. Puristettu turvepaakku on pottia helpompi, sillä se voidaan sellaisenaan istuttaa peltoon ja taimia ei tarvitse yrittää irrotella potista.
Peltoviljelyssä ei palsternakkaa yleensä kasvateta taimista, sillä parhaan muotoiset juuret saadaan juureksilla ilman istutusta. Kotipuutarhurin on myös syytä ottaa tämä asia huomioon kasvupaikkaa valitessa, mikäli taimikasvatusta ei haluta käyttää.
Kasvutilaa juurten kehitykselle on varattava riittävästi, sillä parhaimmillaan juuret saattavat olla yli puolikiloisia. Siemenväliksi on sopivin noin 7,5-10 senttimetriä, kun rivivälinä käytetään noin puolen metrin leveyttä käytettävästä koneistuksesta riippuen. Palsternakka kylvetään matalaan. Palsternakan siemeniä on grammassa 150–250 kpl.
Ammattiviljelyssä teollisuuden ja tuoretuotannon tarpeisiin sitä viljellään tätä nykyä maassamme noin parin sadan hehtaarin pinta-alalla lähinnä Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.
