Lanttu on savimaan ja yleisemminkin raskaiden maalajien kasvi, jota voidaan viljellä hyvin lannoitetuissa hieta- ja hiesumaissakin (huom! kuorettumisherkkyys).
Typen tarve on suurehko noin 130 kg/ha, josta kaksi kolmasosaa levitetään keväällä. Viljelykierrossa lanttu sopii hyvin sokerijuurikkaan jälkeen viljeltäväksi, sillä ne ovat erisukuisia kasveja ja juurikas jättää maahan paljon ravinteita lantun käytettäväksi.
Boorin puute vaivaa helposti erikoisesti lanttua, ja se ilmenee siten, että lantun malto on lasittunut ja siinä on ruskeita laikkuja tai onkaloita, syntyy ns. ruskotautia, joka on fysiogeeninen tauti (Kuvat ). Booripitoisten lannoitteiden (esim. Nitrabor, 15,4% N ja 18,5% Ca sekä B 0,3%) käyttö on aina tarpeen, vaikka eroja ruskotautiherkkyydessä on myös lajikkeiden välillä. Kalsium on tarpeen, koska se paitsi nostaa pH, niin se toimii myös soluseinien tukirakenteissa, soluseinissä.
Globus-lantussa ruskotautia esiintyy häiritsevästi. Lajike olisi muutoin hyvä ”laatikko-lanttu” ja käytetään mm. Apetit Ruoka Oy.
Viljelykiertoa suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, millä viljelykierrolla saadaan puhdistettua maata maalevintäisistä kasvitaudeista. Kaiken kaikkiaan lanttu on ristikukkaisena kasvina kasvinsuojeluongelmien vuoksi vaikea kasvi viljellä, vaikka se viihtyy hyvin kasvuolosuhteissamme.
Ristikukkaiset viljelykasvit ovat kaikkien hankalien maalevintäisten tautien (möhöjuuri, taimipolte, pahkahome, kaalirutto) isäntäkasveja, mikä vaikeuttaa huomattavasti viljelykiertovaatimusten täyttämistä.
Globuksen hinta vähittäismyynnissä Pyhäinmiesten päivänä oli 1,79e/kg. Tein pikaisen testin: ostin lanttua irtotavarana 100 kpl kokoluokasta 0,5-1,0kg. 30% lantuista oliruskotaudin vikaa melko runsaasti. Myöhemmin talvella ontelot ruskettuvat ja halkeavat lisää ja lantun paheneminen alkaa, lantusta tulee pahanhajuinen, huononmakuinen ja käyttökelvoton. Näissä lantuissa tilanne oli jo pahalla alulla.
Käytännön kokemukset ruskotaudista viittaavat siihen, että otolliset olosuhteet ruskotaudin syntymiselle muodostuvat, jos pellossa on korkea pH (>7) ja kevään jälkeen pitkä ja kuiva sääjakso, kuten kesällä 2022. Lantun taimien boorin saantivaikeutta lisää maan rakenteen heikkous, niukka humuksen määrä tai kevyt, karkea, huuhtoutumiselle altis kivennäismaa. Boori on kuparin, mangaanin ja raudan ohella ravinne, joka pidättyy korkean pH:n olosuhteissa maahan niin tiukasti, että kasvien juuristo ei pysty sitä riittävästi ottamaan kasvin tarpeisiin nähden. Ruskotauti-vian saanut lanttukasvusto ei palaudu rakenteeltaan terveeksi enää myöhemmin annetuilla boorilisäyksellä eikä sadetuskaan auta tilannetta.
Toinen tärkeä kysymys on rikkakasvitorjunnassa onnistuminen. Torjunta-aine valikoimaan kaivattaisiin pikaista apua ja selvityksiä käyttöohjeiksi erilaisissa käyttöolosuhteissa. Hyönteisverkkojen läpi voi antaa herbisidi- ruiskutuksia, varsinkin, jos verkko ei ole kovin tiheää.
Pinnan kuorettuminen
Lanttu kylvetään tavallisesti 13 sentin taimivälille ja esimerkiksi 45 sentin rivietäisyyksin. Kylvötiheydellä säädellään lantun tavoitekoon saavuttamista. Sokerijuurikas esikasvina takaa sen, että maassa on hyvä ravinnetila myös lantulle. Kylvömääräksi tulee noin 180 000 kpl hehtaarille eli 700g siementä.
Hiesumaat ovat kuorettumisherkkiä ja saattavat vaatia uusintakylvön koko alalle. Myös hankala tuholaistilanne voi vaatia uusintakylvöä, jos kevättuholaiset (erilaiset kirpat ja kuoriaiset) pääsevät tekemään liiallista tuhoa.
Kalkitus
Lanttu hyötyy kaalikasvien tavoin maan korkeasta pH:sta. Näin ollen lanttupellon suositeltava pH-taso on 6 – 7 pH-yksikön välillä, mieluummin jopa neutraali eli 7,0, jolloin möhöjuuritaudin leviämisen vaara on vähäisempi.
Boorin puutteesta johtuva ruskotauti tulee kuitenkin uhkaksi korkean pH-tason myötä, etenkin jos kasvukauteen sisältyy pitkä kuiva kausi. Boorin lisäyksestä tarkemmin ruskotaudin kohdalla.
Kalkitusainetta valittaessa huomioidaan myös maan Mg-luku. Jos maan Mg-luku on alle 100, on suositeltavaa käyttää kalkitusainetta, jonka Mg-pitoisuus on yli 3 %.
Lannoitus
Lannoitustarpeen suunnittelun perustana tulee aina olla enintään 5 vuotta vanha, mieluummin tuoreempi viljavuustutkimus.
Typpi ja Boori ovat ehkä tärkeimmät lannoitteet ja pH:n seuranta myös.
Typpi
Lanttu viihtyy runsasravinteisessa maassa.
Typen kokonaistarve kasvukaudella on 100 – 130 kg/ha, riippuen lanttusadon suuruudesta ja siitä millaisiin tukitoimenpiteisiin on sitouduttu. Annettavan typen määrä voi kuitenkin olla pienempi, jos esikasvilla on typpilannoitusvaikutusta tai jos maalaji on runsashumuksinen. Esimerkiksi juurikkaan esikasvivaikutus maahan kynnettyine naatteineen antaa typpilannoitusvaikutusta noin 40 kg/ha ja kalia jopa 150 kg/ha.
Kokonaistypestä ja kalista kaksi kolmasosaa voidaan antaa kylvömuokkauksen yhteydessä. Kolmasosa annetaan pintalannoituksena ennen rivivälien umpeutumista harauksen alle. NK-lannokset ovat tähän hyvin sopivia.
Lanttu on melko pitkän kasvuajan kasvi ja typpilannoitusta suositellaan jaettavaksi useampaan osaan kasvukauden aikana.
Typpilisäyksen tarve kasvukaudella on varmimmin selvitettävissä liukoisen typen analyyseilla. Seuraavan sivun taulukossa puskuritasoksi on arvioitu 30 kg N/ha. Kasvuston värimuutokset indikoivat typen määrän niukkuudesta, joten tilannetta kannattaa seurata huolellisesti. Jos puute näkyy esimerkiksi naateissa värimuutoksina, ollaan lisälannoituksen kanssa jo myöhässä. Tärkeää on kasvun tasaisuus, jotta solukosta tulee kestävä ja luja.