Muokkaus- ja viljelyohjeita

Herne on herkkä maan tiivistymiselle, mikä on huomioitava kaikissa työvaiheissa. Kaikenlaista tallausta ja tiivistämistä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä eikä hernettä saa kylvää liian märkään maahan.

Kyntö

Hernemaa kannattaa kyntää paluuauroilla syksyllä. Huolellisesti suoritettu työ luo edellytykset hyvälle kylvöalustalle. Kevätkyntö on mahdollinen poikkeustapauksissa. Keväällä ei pidä aloittaa kevätmuokkausta liian aikaisin, sillä märkänä muokattu maa tiivistyy. Ilmattomassa maassa herne ei viihdy.

Kevätkosteuden säilyttäminen

Herneen kylvökausi on pitkä. Viimeiset kylvöt tehdään yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Kosteuden säilyttämiseksi maassa on useimmiten parasta tehdä varsinainen kylvömuokkaus ja kylvö peräkkäisinä työvaiheina. Kyntöharjoja tasaava äestys tai lanaus maan kuivuttua muokkauskosteuteen tasaa pintakerroksen kosteutta ja estää kevätkosteuden haihtumista.

Suorakylvökokemukset vaihtelevia

Kokemukset herneen suorakylvöstä ovat olleet vaihtelevia eikä etenkään pakasteherneen suorakylvöä suositella. Suorakylvölle tyypillisten rikkakasviongelmien ohella maan tiiviys kylvösyvyyden alapuolella on usein johtanut vesitalouden epätasapainoon ja herneen juuriston tukehtumiseen suuremman sateen sattuessa. Lisäksi edelliseltä vuodelta mahdollisesti maan pinnalle jääneet oljet vaikeuttavat puintia.

Kylvömuokkaus tasasyvyyteen

Huolellinen ja oikealla tavalla tehty muokkaus on kylvön onnistumisen edellytys. Muokkauksella pyritään saamaan siemenelle mahdollisimman hyvät itämis- ja taimettumisolot. Maan kosteus ratkaisee kylvösyvyyden, koska siemen pitää saada kos-teaan maahan. Siemenen päälle pitää saada kuohkea kerros maata. Normaali herneen kylvösyvyys on 5 cm, mutta kylvää voidaan maan kosteudesta riippuen 3–7 cm syvyyteen. Äestyssyvyys määräytyy kylvösyvyyden perusteella. Aikaisessa kylvössä ja hikevällä hiedalla muokkaus- ja kylvösyvyydeksi riittää 4 cm. Heikosti muokkautuva savimaa voidaan joutua kuivana aikana muokkaamaan jopa 7 cm syvyyteen. Sitä syvempään hernettä ei voi kylvää.

Kiertokoe ja kylvön tarkkailu

Sopiva lajike määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Tärkeitä ominaisuuksia ovat sato, laatuominaisuudet, viljelyvarmuus, kasvuaika ja laonkestävyys. Siementen koko ja muoto vaihtelevat melkoisesti. Siksi on aina tehtävä kiertokoe. Harva kasvusto pienentää satoa ja lisää lakoriskiä, joten tavoite on vähintään 120 itävää siementä/m².

Maan kasvukunto ja maalaji vaikuttavat taimettuvien siementen määrään, joten ne on on syytä huomioida siemenmäärää määriteltäessä.

Siemenkulutus kannattaa tarkistaa useita kertoja kylvön aikana ja tarpeen mukaan on muutettava syöttöä. Myös vantaiden toimivuus on hyvä tarkistaa aika ajoin, koska kulmikkaat siemenet juuttuvat herkästi siemenputkeen ja vantaaseen.

Muista tarkkailla myös kylvösyvyyttä. Pinnalle jääneet siemenet kertovat liian pintaan tapahtuneesta kylvöstä. Syynä voi olla matala muokkaus, kuluneet vantaat tai liian nopea kylvönopeus. Sopiva nopeus on selvästi viljojen kylvönopeutta hitaampi. Useat kylvökoneen valmistajat suosittelevat herneelle jopa yli 10 km/h nopeuksia, mutta nämä nopeudet on tarkoitettu lähinnä pyöreälle rehu- tai ruokaherneelle, ei ryppyiselle ja kulmikkaalle pakasteherneen siemenelle.

Tuleentuneena korjattavalle herneelle voidaan käyttää pieni määrä tukikasvia laon estämiseksi. Kaura on todettu parhaaksi tukikasvivaihtoehdoksi. Tukiviljan sopiva siemenmäärä (kg/ha) on alle 10 % herneen siemenmäärästä.

Kaura herneen tukikasvina. Kuva: Erja Huusela-Veistola, Luke

Jyräys

Pakastehernepelto ohjeistetaan jyrättäväksi kylvön jälkeen. Jyräyksen tarkoituksena on siementen itämisen varmistaminen ja maan pinnan tasoittaminen puinnin helpottamiseksi. Tuleentuneena korjattavalla herneellä jyräyksen merkitys on pienempi, mutta voi auttaa kosteuden säilymiseen siementen itämisvaiheessa ja vähentää kivien aiheuttamaa haittaa lakoherneen puinnissa. Kostean maan jyräystä on vältettävä, ettei turhaan tiivistetä maata. Sateiden sattuessa jyräys tehdään vasta maan kuivuttua. Jyräys on tehtävä ennen herneen taimettumista, ei kuitenkaan aivan taimien pintaan tulovaiheessa. Kivet, joita jyrä ei paina maahan, on hyvä kerätä pois.

Maanpinnan kuorettuminen

Rankkasateen liettämä pellon pinta voi kuivuessaan kuorettua niin pahoin, että herneen taimettuminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Kuorettuma voidaan rikkoa heti, kun maan pinta kuivahtaa. Rikkomiseen voidaan käyttää 2–3 cm muokkaussyvyyteen säädettyä joustopiikkiäestä. Heikompi kuorikerros voidaan saada murtumaan myös jyräyksellä. Kuorettumaa rikottaessa on äestettävä hernerivien suuntaisesti ja jyrättävä poikittain enintään 5 km/h ajonopeudella.

Sadonkorjuu

Herne tuleentuu hyvin nopeasti varsinkin lämpimällä säällä. Tämä on huomioitava jo etukäteen tuoreherneen sadonkorjuuta suunniteltaessa. Tuleentuneena puitavan herneen sopiva puintikosteus on 20-25 %. Kuivemmat siemenet rikkoutuvat helposti. Kuivaus on syytä tehdä hitaasti, jotta herneen pinta ei rikkoudu.