Kasvupaikka

Palsternakan kasvuaika on 130 –  140 vrk (myöhäisten keräkaalien luokkaa) nykyisin viljelyssä olevilla lajikkeilla. Kun kasvukauden pituus Etelä-Suomessa on 160 – 180 vrk, se on pystyttävä käyttämään tarkoituksenmukaisesti hyväksi. Palsternakka ei kasvun käynnistymisen jälkeen ole kuitenkaan kuuman ja kuivan ilmanalan kasvi, vaan se viihtyy hyvin viileässä ja kosteassa kesäsäässä. Kasvu kiihtyy vasta syyskesällä, jolloin kasvi alkaa kerätä varastohiilihydraatteja juuriosaan päivänpituuden alkaessa lyhetä. Porkkanan tavoin palsternakka on kaksivuotinen kasvi.

Palsternakan viljelyyn suositellaan maalajeja, jotka ovat hiedasta urpasaveen. Multamaita pidetään liian kylminä palsternakalle. Suositeltavia eivät myöskään ole karkeat, vähähumuksiset hietamaat hiekanlento-ongelman vuoksi. Jäykissä savimaissa palsternakan tarvitsema itämiskosteus ei riitä ja myöhäisissä nostoissa nosto-olosuhteet saattavat sateiden vuoksi tulla liian vaikeiksi.

Parhaiten palsternakka menestyy runsasmultaisella hietamaalla. Lohkon ojitus tulee olla hyvässä kunnossa, sillä upottavalta peltolohkolta ei palsternakan nosto onnistu.

Tasamaa- vai harjuviljely

Palsternakka voidaan viljellä joko tasamaalla tai harjussa. Jäykähköillä ja matalamultaisilla pelloilla tasamaaviljely kuitenkin tuottaa selkeästi heikompia tuloksia kuin mitä harjuviljelyllä saadaan.

Harjuviljely edellyttää tarkoitusta varten valmistettua harjuntekolaitetta sekä harjuun soveltuvaa kylvötekniikkaa. Harjuviljelyssä ei kokemusten mukaan päästä kuitenkaan aikaisempaa kylvöön kuin tasamaalla. Harjutekniikka on lisäksi myös hidas ja kallis. Pyöränvälipenkki -tekniikka soveltuu palautteen mukaan palsternakalle hyvin.

 Harjuviljelyssä myös sadon laatu paranee, sillä syvämultainen harju antaa mahdollisuuden pitkille ja hyvämuotoisille juurille. Harjumenetelmän riskinä saattaa olla kuivina keväinä veden puutteesta johtuvat itämis- ja taimettumisongelmat.

Palsternakan tasamaaviljely on menetelmä, joka sekin antaa hyviä satotuloksia syvämultaisilla maalajeilla. Tasamaaviljelytekniikka on yksinkertaisempi, koska viljelystä selviydytään normaalilla rivivälillä, ilman harjuntekolaitetta ja ilman kylvö- koneen erikoisasennuksia.

Lajikkeet

Uudet viime vuosina markkinoille tulleet hybridilajikkeet ovat tuoneet suurta parannusta palsternakan viljelyyn, sillä niiden sato on tasalaatuista ja kuori sileää. Myös sadontuotto on ollut hyvää luokkaa.

Suosittu hybridilajike on Palace F1.  Lajiketta on saatavana sekä esi-idätettynä siemenenä että pillerinä.  Avopölytteistä lajiketta ”White Gem” viljeltiin aikaisemmin runsaasti, mutta aikaisuus,  sadon laatu ja satoisuus eivät ole uudempien hybridilajikkeiden tasoa. Siemenen hinta on noin kolmasosa hybridilajikkeiden hinnasta. Palsternakka menettää itävyytensä nopeasti, minkä vuoksi ylivuotista siementä ei kannata käyttää.

Siemenliikkeiden sivuilta löytyy  lisätietoja, esimerkiksi http://www.helle.fi/ ja http://www.hl-vihannes.fi/tuotteet/,  joka on nykyään osa ViljelijänBerneriä yrityskaupan jälkeen.

Muokkaus ja kylvö

Keväällä kynnetty maa kuivuu kylvökuntoon muutamaa päivää syyskynnettyä nopeammin.

Palsternakka kylvetään matalaan 1,0 – 2,0 cm syvyyteen ja itäminen kestää 2 – 3 viikkoa. Maan tulisi olla niin hikevää, että kylvökerros säilyy kosteana koko pitkän itämisajan. Riviväli palsternakalla on sekä harjuviljelyssä että tasamaan viljelyssä 45 – 75 cm ja siemenväli 7,5 – 12 cm.

Kylvömuokkaus tehdään heti, kun maa kuivuu muokkauskosteuteen. Toisaalta muokkauskerrosta ei saisi tiivistää liioilla muokkauskerroilla, koska palsternakka on tyypiltään pitkäjuurinen kasvi, ja se vaatii syvän muokkauskerroksen.

Palsternakan itämisen minimilämpötila on 5 °C.

Maan lämpötila vaikuttaa itämiseen seuraavasti (esi-idättämätön siemen):

Maan lämpötila Taimettumisaika vrk
5 °C 57
10 °C 27
15 °C 19
20 °C 14

Lannoitussuosituksia

Palsternakka on pitkän kasvuajan kasvi ja on perusteltua jakaa typpilannoitus usemapaan osaan kasvukauden aikana. Peruslannoituksen lisäksi suositellaan yleensä lisälannoitusta heinäkuussa, kun N-puskuritaso on alle 30 kg/ha. Kun palsternakkaa vielä viljellään yleensä keveillä kivennäismailla, niin sateet voivat pitkän kasvukauden aikana huuhtoa muokkauskerroksen käyttökelpoista typpeä alempiin maakerroksiin kasvin ulottumattomiin.

Typen lisälannoitukset kasvukaudella
Avaa pdf-taulukko tästä »

Ympäristösitoumus

Seuraavissa taulukossa on MAVI:n ravinteiden tasapainoisen lannoitteiden käytön ylärajat typelle ja forsforille. Ympäristösitoumuksen tekeminen edellyttää, että koko tilan peltoalalla sitoudutaan ko. lisätoimenpiteeseen. Rajoitus ei koske monivuotisia puutarhakasveja. Vähennettyä lannoitusta yksivuotisilla puutarhakasveilla koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan yksivuotisten puutarhakasvien koko viljelyalalla. Yksivuotisten puutarhakasvien alalla saa käyttää typpeä ja fosforia enintään kaksi kolmasosaa tilakohtaisessa ravinteiden tasapainoinen käyttötoimenpiteessä sallituista lannoitemääristä. Starttifosforin käyttöä keväällä ei lisätä kokonaisfosforin määrään, jos lannoitus tehdään ennen 15.5.

Ravinteiden tasapainoisen käytön ylärajat N:lle, jos tila tehnyt ympäristösitoumuksen tilan kaikille peltolohkoille, N kg/ha/v.
Avaa pdf-taulukko tästä »

Ravinteiden tasapainoisen käytön ylärajat P:lle, jos tila tehnyt ympäristösitoumuksen tilan kaikille peltolohkoille, P kg/ha/v.
Avaa pdf-taulukko tästä »

Esikasvin lannoitusvaikutus

Mikäli lohkolla on viljelty edellisenä vuonna sokerijuurikasta ja sen naatti on kynnetty maahan, voidaan lannoitemäärää vähentää typen mukaan n. 20 kg/ha edellä mainittuja suositusmääriä pienemmäksi.

Hivenravinteiden puutos tai/ja sääolosuhteet aiheuttavat kasvuhäiriöitä palsternakan maltoon. Kuivassa maassa palsternakka saattaa kärsiä hivenravinteiden puutteesta. Kyseessä on tällöin lähinnä boorin puute. Viime vuosina on yleistynyt eurooppalainen tapa lisälannoituksen ja hivenlannoituksen antamisesta nestemäisessä muodossa ja ruiskuttamalla. Myös Suomessa on kattavat valikoimat nestemäisistä lannoitteista. Edellytyksenä lehtilannoitukselle on, että kasvustossa on riittä- västi lehtipinta-alaa ruiskutusaikana.