PALSTERNAKKA (Pastinaca sativa)
Palsternakka on ikivanha viljelykasvi. Nykyään se tunnetaan lähinnä liemijuureksena, mutta aiemmin se oli keskeinen osa euraasialaista ruokakulttuuria. Pari sataa vuotta sitten perunan yleistyminen syrjäytti sen viljelyä. Villiintyneenä palsternakkaa näkee kasvavan vielä nykyäänkin varsinkin vanhoissa viljelypaikoissa. Villipalsternakan juuret olivat alunperin ohuita. Ihminen kuitenkin suosi paksujuurisia ja täyteläisiä tyyppejä. Hyvänä ominaisuutena pidettiin myös sileää juuren pintaa.
Palsternakkaa villiintyneenä esiintymänä Turun lähellä. Kuva: Juhani Piirainen
Palsternakka on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena. Kokonainen palsternakka muistuttaa ulkonäöltään sukulaiskasviaan porkkanaa. – Porkkanan tavoin palsternakka kuuluu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae), kuten myös monet muut vihannesmausteemme: tilli, kirveli, kumina, fenkoli, sellerit ja liperi. Porkkanasta poiketen palsternakan sekä kuoren että mallon väri on kellanvaalea ja muoto porkkanaa harteikkaampi. Naatin kiinnittymisalue juureen on suurempi kuin jalostetuilla porkkanoilla. Palsternakan maku on täyteläisen makea.
Palsternakkaa viljellään lähinnä maamme eteläosien rannikkoseuduilla. Siellä palsternakka voidaan kylvää mahdollisimman aikaisin keväällä. Palsternakka vaatii hyvin pitkän kasvuajan, jopa 130 – 140 vuorokautta. Kasvin kasvu kiihtyy vasta syyskesällä, jolloin kasvi alkaa kerätä voimakkaammin varastohiilihydraatteja juuriosaansa. Palsternakka nostetaankin Suomessa usein keskenkasvuisena ennen kuin sen kuori on ehtinyt vahvistua. Tällöin varastokestävyys ei ole paras mahdollinen.
Palsternakkaa viljeltiin v. 2015 meillä n. 110 ha alalla.
