Maalajivaatimukset

Lanttu menestyy erilaisilla maalajeilla. Multavat, hikevät hietamaat ovat parhaita. Poutivat hiekkamaat ja kylmäpohjaiset turvemaat sopivat huonosti lanttumaiksi. Myös hiesumaita kannattaa välttää, sillä huonorakenteisina ne sateella liettyvät helposti ja kuivuessaan kuorettuvat, jolloin voi tulla pahojakin taimettumisongelmia. Pellon humuspitoisuuden noustessa rikkakasvien torjunta vaikeutuu käytettäessä maavaikutteisia rikkakasvien torjunta-aineita.

Viljelykiertoa suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, millä viljelykierrolla saadaan puhdistettua maata maalevintäisistä kasvitaudeista. Kaiken kaikkiaan lanttu on ristikukkaisena kasvina kasvinsuojeluongelmien vuoksi vaikea kasvi viljellä, vaikka se viihtyy hyvin kasvuolosuhteissamme.

Ristikukkaiset viljelykasvit ovat kaikkien hankalien maalevintäisten tautien (möhöjuuri, taimipolte, pahkahome, kaalirutto) isäntäkasveja, mikä vaikeuttaa huomattavasti viljelykiertovaatimusten täyttämistä.

Kalkitus

Lanttu hyötyy kaalikasvien tavoin maan korkeasta pH:sta. Näin ollen lanttupellon suositeltava pH-taso on 6 – 7 pH-yksikön välillä, mieluummin jopa neutraali eli 7,0, jolloin möhöjuuritaudin leviämisen vaara on vähäisempi.

Boorin puutteesta johtuva ruskotauti tulee kuitenkin uhkaksi korkean pH-tason myötä, etenkin jos kasvukauteen sisältyy pitkä kuiva kausi. Boorin lisäyksestä tarkemmin ruskotaudin kohdalla.

Kalkitusainetta valittaessa huomioidaan myös maan Mg-luku. Jos maan Mg-luku on alle 100, on suositeltavaa käyttää kalkitusainetta, jonka Mg-pitoisuus on yli 3 %.

Lannoitus

Lannoitustarpeen suunnittelun perustana tulee aina olla enintään 5 vuotta vanha, mieluummin tuoreempi viljavuustutkimus.

Typpi

Lanttu viihtyy runsasravinteisessa maassa.

Typen kokonaistarve kasvukaudella on 100 – 130 kg/ha, riippuen lanttusadon suuruudesta ja siitä millaisiin tukitoimenpiteisiin on sitouduttu. Annettavan typen määrä voi kuitenkin olla pienempi, jos esikasvilla on typpilannoitusvaikutusta tai jos maalaji on runsashumuksinen. Esimerkiksi juurikkaan esikasvivaikutus maahan kynnettyine naatteineen antaa typpilannoitusvaikutusta noin 40 kg/ha ja kalia jopa 150 kg/ha.

Kokonaistypestä ja kalista kaksi kolmasosaa voidaan antaa kylvömuokkauksen yhteydessä. Kolmasosa annetaan pintalannoituksena ennen rivivälien umpeutumista harauksen alle. NK-lannokset ovat tähän hyvin sopivia.

Lanttu on melko pitkän kasvuajan kasvi ja typpilannoitusta suositellaan jaettavaksi useampaan osaan kasvukauden aikana.

Typpilisäyksen tarve kasvukaudella on varmimmin selvitettävissä liukoisen typen analyyseilla. Seuraavan sivun taulukossa puskuritasoksi on arvioitu 30 kg N/ha. Kasvuston värimuutokset indikoivat typen määrän niukkuudesta, joten tilannetta kannattaa seurata huolellisesti. Jos puute näkyy esimerkiksi naateissa värimuutoksina, ollaan lisälannoituksen kanssa jo myöhässä. Tärkeää on kasvun tasaisuus, jotta solukosta tulee kestävä ja luja.

Ympäristösitoumus

Seuraavissa taulukossa on MAVI:n ravinteiden tasapainoisen lannoitteiden käytön ylärajat typelle ja forsforille. Ympäristösitoumuksen tekeminen edellyttää, että koko tilan peltoalalla sitoudutaan ko. lisätoimenpiteeseen. Rajoitus ei koske monivuotisia puutarhakasveja.

Starttifosforin käyttöä keväällä ei lisätä kokonaisfosforin määrään, jos lannoitus tehdään ennen 15.5. Etelä-Suomessa ja 15.6. Pohjois-Suomessa. Jos valitsee tukitoimenpiteeksi ravinteiden vähennetyn käytön, pitää käyttö vähentää 2/3 tasapainoisesta käyttösuosituksesta.

Ympäristösitoumuksen mukainen ravinteiden tasapainoisen käytön yläraja eri multavuusluokissa N kg/ha.
Avaa pdf-taulukko tästä >>

Ympäristösitoumuksen mukainen ravinteiden tasapainoisen käytön yläraja eri viljavuusluokissa P kg/ha.
Avaa pdf-taulukko tästä >>

Typen lisälannoitussuosituksia kasvukaudella
Avaa pdf-taulukko tästä >>