Rikkakasvien tarkkailu ja muistiinpanot

Rikkakasvihavainnot kannattaa tehdä lohkolta jo hernettä edeltäviltä kasveilta, jotta torjunta-aineen ja -menetelmän valinta olisi oikea rikkakasvilajistoon nähden. Herneen kylvö pahasti rikkaruohottuneelle lohkolle ei ole järkevää. Rikkakasvit, varsinkin ohdake, valvatti ja juolavehnä, on torjuttava lohkolta tehokkaasti jo ennen hernevuotta viljelykierron aikaisemmissa vaiheissa. Kasvinsuojelu on tehtävä aina todetun tarpeen mukaan eli torjuntaa ei tehdä vain varmuuden vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että on tapauskohtaisesti arvioitava, hyödyttääkö torjunta enemmän kuin siitä luopuminen.

Torjunta-aika ja olosuhteet

Siemenrikkakasvit on torjuttava mahdollisimman pieninä ennen kuin ne varjostavat viljelykasvia. Pienet rikkakasvit ovat myös helpommin torjuttavissa kuin isot. Parhaat ruiskutusolot ovat yleensä varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin ilma on kosteimmillaan. Valo edistää tehoaineen vaikutusta rikkakasvissa, joten torjunta-aineiden tehon kannalta ruiskutus kannattaa tehdä aamuvarhaisella. Kasvustoissa mahdollisesti olevaa yökastetta ei tarvitse pelätä. Parhaan tuloksen saa lämpimällä ja kostealla säällä, lämpötilan ollessa 15–20 astetta ja maan kostea.

Torjunta-aine tulee valita pellon rikkakasvilajiston ja maalajin mukaan. Humuspitoisilla mailla tulisi rikkakasvit torjua pääasiassa lehtien kautta vaikuttavilla aineilla. Maan multavuus heikentää maan kautta vaikuttavien valmisteiden tehoa, samoin maan kuivuus ja kokkareisuus.

Lue valmisteen käyttöohjeet pakkauksesta ennen ruiskutusta. Käyttöohjeiden alimpia annoksia voidaan suositella silloin, kun käytettävä herbisidi tehoaa hyvin lähes kaikkiin pellolla esiintyviin rikkakasveihin ja

  • rikkakasvit ovat ruiskutushetkellä pieniä sekä sää on ruiskutushetkellä lämmin ja kostea
  • maan pinta on ruiskutushetkellä kostea ja maalaji niukkahumuksinen
  • ruisku on hyvässä kunnossa

Suurinta annosmäärää tarvitaan rikkakasvien taimien ollessa isoja. Kuivuus ja helle tekevät rikkakasveista kestäviä, jolloin torjunta myös vaatii isompaa annosta.

Ruiskun kunnosta ja ruiskuttajan huolellisuudesta riippuu, miten hyvin ruiskutettava aine saadaan oikeaan paikkaan. Ruiskun kunto tulee testata ja rikkonaiset osat vaihtaa ennen käyttökauden alkua ja välittömästi niiden mennessä epäkuntoon.

Puomin pitäminen alhaalla (40 cm) ja matala suutinpaine tai ilmakulkeumaa vähentävien suutinten käyttö pienentävät torjunta-aineen kulkeutumisriskiä. Lehtivaikutteinen torjunta-aine kannattaa ruiskuttaa alhaisella paineella (2 bar tai suutintyypin ohjeenmukaisella paineella), pienillä suuttimilla ja pienellä vesimäärällä (150–250 l/ha). Maavaikutteinen herbisidi sen sijaan ruiskutetaan suurilla suuttimilla, matalalla paineella ja suuremmalla vesimäärällä (300l/ha).

Torjunta-aineiden käyttöä koskevat ympäristörajoitukset tulee aina tarkistaa valmisteen käyttöohjeesta. Vesistösuojaetäisyydet vaihtelevat käyttökohteen, valmisteen ja kasvinsuojeluruiskussa käytetyn suutintyypin mukaan http://www.tukes.fi/vesistorajoitus/.

Ongelmalliset rikkakasvit

Hukkakaura

Laki velvoittaa hukkakauran torjuntaan. Hukkakauraa ei saa päästää siementämään. Hukkakauralain mukaisesti röyhylliset yksilöt on kitkettävä ja hävitettävä. Hukkakaura kitketään juurineen muovisäkkiin, viedään pois pellolta ja poltetaan. Kitkentä tehdään heti hukkakauran tultua röyhylle, jottei siemeniä ehdi varista peltoon. Hukkakauran kemiallinen torjunta ei ole mahdollista tuorehernekasvustosta hukkakauran torjuntaan käytettävien herbisidien pitkän varoajan takia. Kuivaherneellä hukkakauran torjuntaan on mahdollista käyttää ns. graminisideja eli rikkaheinien torjunta-aineita (kvitsalofoppi-P-etyyli, propavitsafoppi, sykloksidiimi, tepraloksidiimi ja kletodiimi).

Ohdake, valvatti ja sauniot

Herneen rikkakasviaineilla ei saada torjuntatehoja ohdakkeeseen ja valvattiin. Vahvan juuristonsa avulla ne jatkavat kasvuaan, vaikka torjuntaruiskutuksella niitä olisi vähän saatu vioitettua. Molemmat rikat pitäisikin torjua viljelykierron muissa vaiheissa.

Mustakoiso ja kehtokoiso

Mustakoiso ja kehtokoiso ovat tulokaslajeja, joita esiintyy Ahvenanmaalla ja satunnaisesti mantereella. Molemmat lajit ovat myrkyllisiä. Erityisen ongelmallisia ne ovat herneenviljelyssä, koska niiden 5–10 mm halkaisijaltaan olevat myrkylliset marjat voivat sekoittua satoon.

Mustakoiso ja kehtokoiso ovat yleistyneet erityisesti sen vuoksi, että siihen hyvin tehonnut Afalon-neste ei ole enää käytössä.

Mustakoiso on erityistarkkailtava myrkyllinen rikkakasvi. Kuva: Ulla Heinonen, Luke

Hulluruoho

Hulluruoho on myös myrkyllinen tulokaslaji, johon on syytä kiinnittää huomiota. Hulluruoho kasvaa Suomessa harvinaisena lähinnä joutomailla, lastauspaikoilla ja villiintyneissä puutarhoissa. Hulluruoho on yksivuotinen, 20–120 cm korkea, myrkyllinen ja pahanhajuinen koisokasveihin kuuluva rikkakasvi.

Hulluruohon siemenkota on piikkinen ja sisällä on mustia siemeniä. Kuva: Terho Hyvönene, Luke

Glyfosaattia juolavehnän oraille vain ennen herneen kylvöä

Glyfosaattivalmisteita on luvallista käyttää suorakylvettyjen ja myöhään kylvettävien hernepeltojen rikkakasvintorjuntaan hyvissä ajoin ennen herneen kylvöä.

Ruiskutuksen jälkeen aineen pitää antaa vaikuttaa 5–7 vrk, ennen kuin hernemaan suorakylvöön tai kylvömuokkaukseen voi ryhtyä. Kevätruiskutuksen teho jää syysruiskutuksen tehoa heikommaksi, vaikka se lamauttaakin juolavehnän kevätkasvun.

Rikkakasviruiskutukset

Herneen rikkakasvien torjuntaan on käytettävissä useita herbisidejä. Valmisteet ja käytömäärät valitaan rikkakasvilajiston ja olosuhteiden mukaan. Joidenkin valmisteiden pitkät varoajat estävät niiden käytön pakaste- ja tuoreherneellä. Graminisideilla eli rikkaheinien torjunta-aineilla näin on ollut jo aiemmin, mutta vuodesta 2015 alkaen myös Fenix-valmisteen varoajat pitenivät pakaste- ja tuoreherneelle liian pitkiksi. Pakasteherneellä siemenrikkakasvien torjuntaan aiemmin suositelluilta kaksois- ja kolmoisseoksilta on Fenixin poistamisen myötä viety pohja. Yhtä hyvään rikkakasvien torjuntatulokseen pakasteherneellä voidaan uudessa tilanteessa kuitenkin todennäköisesti päästä käyttämällä Minor use –hyväksynnän saanutta Stompia ennen herneen taimettumista ja Basagran SG:n ja metributsiinivalmisteen seosta herneen ollessa 5-8 cm. Huom. Senkor –valmiste on poistunut markkinoilta ja sen käyttö ei ole sallittua enää vuonna 2016, ja sen tilalle tulleen nestemäisen Senkor SC 600 –valmisteen käyttökohteisiin ei kuulu herne. Muita metributsiinivalmisteita on kuitenkin lupa käyttää herneellä entiseen tapaan. Valmisteiden voimassa olevat viralliset käyttöohjeet (myös Minor use –käyttöohjeet) löytyvät Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Rikkakasvien torjunta-aineet

Fenix / Maatilan Aklonifeeni / Maatilan Aklonifeeni 2 (aklonifeeni 600 g/l)

Aklonifeeni on laajatehoinen valmiste sekä leveälehtisten että eräiden heinämäisten siemenrikkakasvien torjuntaan. Se tehoaa hyvin mm. mataraan, kylänurmikkaan, savikkaan, pihatähtimöön, peippiin, ristikukkaisiin rikkakasveihin ja linnunkaaliin. Teho pillikkeeseen ja saunakukkaan on huono. Aklonifeeni vaikuttaa rikkakasveihin lähinnä lehtien kautta, joten teho ei ole kovin riippuvainen maan kosteudesta. Aklonifeeni muodostaa maan pintaan kerroksen, jonka läpi kasvavat rikkakasvit tuhoutuvat tehoaineen vaikutuksesta. Karkeilla kivennäismailla käytetään pienimpiä ohjeenmukaisia annoksia, savisilla tai multavilla mailla käytetään suurimpia annoksia. Voimakas sade pian ruiskutuksen jälkeen voi aiheuttaa ohimenevää vioitusta. Jos pellolla esiintyy runsaasti pillikkeitä, saunioita, tatarlajeja tai pelto-orvokkia, valmisteen tehoa on täydennettävä käyttämällä torjuntaohjelmassa myös muita valmisteita. Vettä käytetään 200-300 l/ha. Pitkän varoajan vuoksi aklonifeeni-valmisteita ei voida käyttää tuoreena korjattavalla herneellä.

Basagran SG / Maatilan Bentatsoni 3 (bentatsoni 870 g/l)

Bentatsoni on kosketusvaikutteinen, yleisteholtaan kohtalainen ja tehoaa parhaiten siemenrikkakasvien taimiin sirkkalehtiasteelta 2–3-lehtiasteelle saakka. Basagranin teho peippiin, orvokkiin ja pihatattareen on heikko. Bentatsoni tehoaa hyvin peltomataraan, saunakukkaan, kamomillasaunioon, ristikukkaisiin rikkakasveihin, pihatähtimöön ja peltohatikkaan, mutta teho savikkaan ja pillikkeisiin vaihtelee. Teho on paras kostealla ja lämpimällä säällä (vähintään +15 °C), kun rikkakasvit ovat hyvässä kasvussa. Suositeltavinta on ruiskuttaa aamulla tai illalla. Viljelykasvin vioitusriski lisääntyy hyvin lämpimällä säällä. Ruiskutuksen jälkeen tulee olla sateetonta vähintään 6 tuntia. Yöhallan uhatessa ja sen jälkeen ei saa ruiskuttaa. Vaikutus rikkakasveihin alkaa näkyä noin viikon kuluttua ruiskutuksesta.

Basagran M75 (bentatsoni 250 g/l + MCPA 75 g/l)

Basagran M75 -valmisteessa on bentasonin lisäksi fenoksihappo MCPA:ta. Teho pillikkeeseen ja jauhosavikkaan on parempi kuin pelkällä bentatsonilla. Fenoksihappovalmisteiden käyttö tuoretuotteiden viljelyssä lisää torjunta-ainejäämävaaraa.

Mistral / Metro / Maatilan Metributsiini (metributsiini 700 g/l)

Metributsiini vaikuttaa yrttimäisiin rikkakasveihin hieta- ja savimailla lehtien ja maan kautta, eloperäisillä mailla pääasiassa vain lehtien kautta. Se tehoaa hyvin saunakukkaan, savikkaan, emäkkiin ja useimpiin yrttimäisiin siemenrikkakasveihin sekä kylänurmikkaan. Teho mataraan on riittämätön, kiertotattareen ja ohdakkeeseen heikko. Paras tulos saadaan ruiskutettaessa lämpimällä säällä maan ollessa kosteata. Kuivalla säällä aine tehoaa parhaiten kun ruiskutetaan aamulla ilman suhteellisen kosteuden ollessa korkea. Ruiskutusta yli +25 asteen lämpötilassa on vioittumisvaaran takia syytä välttää. On huomattavaa myös, että metributsiinilla käsitellyllä lohkolla ei saa samana vuonna viljellä muita viljelykasveja eikä seuraavanakaan vuonna ristikukkaiskasveja (kaali, lanttu, nauris, rypsi, rapsi, Camelina). Syksyllä maa tulee kyntää, jotta metributsiinijäämä sekoittuu kylvökerroksen alapuolelle.

Stomp (pendimetaliini 400 g/l)

Stomp –valmisteella on Minor use –hyväksyntä (laajennettu käyttöalue) herneen (ja monien muiden kasvien) rikkakasvien torjuntaan. Minor use –hyväksyntä tarkoittaa että käyttökohdetta ei ole mainittu valmisteen myyntipäällyksessä ja käyttäjä on yksin vastuussa valmisteen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Valmiste on varsin turvallinen minor use –käyttökohteille eikä sen ohjeenmukaisesta käytöstä todennäköisesti aiheudu jäämiä kasvituotteisiin. Herneellä Stompia käytetään siemenrikkakasvien torjuntaan ennen herneen taimettumista. Se on lähes kokonaan maavaikutteinen, mikä tarkoittaa että rikkakasvien tulisi olla enintään sirkkalehtiasteella ruiskutettaessa. Jotta Stomp tehoaa hyvin, maan on oltava kostea ja maalajin vähämultainen hietamaa. Stompilla on hyvä teho pelto-orvokkiin, peippeihin, peltolemmikkiin ja pihatattareen, ja heikkoudet tehon puute saunakukkaan ja heikko teho peltomataraan ja linnunkaaliin. Stompin Minor use –hyväksyntä on voimassa 31.7.2017 saakka, ja käyttöohje löytyy Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Hedonal-MCPA (MCPA 750 g/l)

Hedonal-MCPA:lla on hyväksyntä herneen rikkakasvien torjuntaan. MCPA vioittaa kuitenkin hernettä valmisteen ”normaaleilla” käyttömäärillä, joten herneelle hyväksytty käyttömäärä on hyvin pieni, vain 0,2 – 0,35 l/ha (sekin saattaa aiheuttaa ohimenevää vioitusta herneelle). Herneellä valmiste onkin tarkoitettu käytettäväksi tankkiseoksessa Basagran SG –valmisteen kanssa, jolloin seos käytännössä vastaa Basagran M75 –valmistetta. MCPA-lisäys Basagran SG:hen parantaa torjuntatulosta pillikkeisiin, savikkaan ja ristikukkaisiin. Tuore-ja pakasteherneellä MCPA-lisäys kuitenkin lisää tuotteiden jäämäriskiä.

Rikkaheinien torjunta

Rikkaheinien torjunta-aineista eli graminisideistä kvitsalofoppi-P-etyyli (Targa Super 5 SC ja Pilot Ultra), propakvitsafoppi (Agil 100 EC  ja Maatilan Propafop) ja sykloksidiimi (Focus Ultra, Laser Ultra ja Stratos Ultra) ovat tarkoitettu hukkakauran lisäksi juolavehnän ja jääntiviljan torjuntaan ja tepraloksidiimi (Aramo) ja kletodiimi (Select Plus) erityisesti kylänurmikan torjuntaan. Juolavehnän torjuntaan käytetään suurempia käyttömääriä kuin hukkakauran torjuntaan. Palkoineen korjattavalla tuoreherneellä näiden valmisteiden käyttö ei ole sallittua niiden pitkien varoaikojen (35 – 56 vrk) vuoksi. Pitkät varoajat estävät niiden käytön myös pakasteherneellä, minkä vuoksi juolavehnän torjunta tulisikin tehdä välikasvien aikana. Jotta graminisidit tehoaisivat hyvin rikkaheiniin, tulee sään olla lämmin ja ilmankosteuden korkea (yli 70 %). Juolavehnän tulisi olla ruiskutettaessa 4-6 lehtiasteella, hukkakauran pensomisen lopussa ja kylänurmikan 2-lehtiasteelta pensomisen alkuun. Ruiskutus on kuitenkin tehtävä ennen kuin hernekasvusto peittää rikkaheinät.

Tuore- ja pakasteherneellä kemiallisen hukkakaurantorjunnan puuttuessa hukkakaura on hävitettävä kitkemällä. Luonnollisesti kitkentä on viimeinen keino myös siinä tapauksessa että hukkakauran kemiallinen torjunta kuivaherneellä on epäonnistunut.

Rikkakasvitehot valmistettain
Avaa pdf-taulukko tästä »

Rikkakasvien torjunta-aineiden vaikutustavat
Avaa pdf-taulukko tästä »